Stressin kemiaa

Suomennettu tekstistä The Chemistry of Anxiety.
Stressi tekee meistä sairaita. Se aiheuttaa väsymystä, ruoansulatushäiriöitä ja kiukkuisuutta. Stressi vaikuttaa nukkumiseemme. Stressaantuneilla ihmisillä on korkeampi riski kärsiä unenpuutteesta ja herätä useita kertoja yössä. Tutkimukset osoittavat, että monet näistä muutoksista aiheutuvat kortisolista. Kortisoli on hormoni, jota erittyy stressaavissa tilanteissa. Vaikka stressin aikana erittyy myös muita hormoneita, juuri kortisolin katsotaan aiheuttavan stressin pitkäkestoisimmat lieveilmiöt. 

Kaikki yllä mainittu on yleisessä tiedossa puhuttaessa stressin vaikutuksesta ihmiseen. Se pitää kuitenkin paikkansa myös muiden nisäkkäiden kohdalla. Pitkäkestoisen henkisen ja fyysisen stressin vaikutukset ovat samat pitkälti eläinlajista riippumatta. 

Stressi itsessään on täysin luonnollinen reaktio paineeseen. Paineen alla erittyvät hormonit, kuten addrenaliini ja kortisoli, parantavat suorituskykyä. Ne aikaansaavat "pakene tai taistele"-reaktion, joka on osoittautunut varsin tärkeäksi evoluution joka vaiheessa. Normaalisti stressireaktiot ovat itsesäätelyn alaisia ja hormonien taso laskee automaattisesti uhan kadottua näköpiiristä. Stressistä tuleekin ongelma vasta silloin, kun elimistö ei jostakin syystä pysty palautumaan ja stressihormonien taso pysyy korkealla pitkiä ajanjaksoja kerrallaan. 

Kortisoli

Kortisoli kuuluu steroidihormoneihin ja sitä syntyy suurimmaksi osaksi lisämunuaisten kuorikerroksessa. Kortisoli vaikuttaa monessa elimistön prosessissa, kuten esimerkiksi rasva,n proteiinien ja hiilihydraattien hajottamisessa. Se vähentää immuunijärjestelmän toimintaa, nostaa verensokeria ja heikentää luunmuodostumista. Se yhdistetään usein matalaan verensokeriin ja stressiin, joista kumpainenkin nostaa kortisolin eritystä hetkellisesti. 

Kun stressitaso ei itsestään laske alas normaalitasolle, mieli ja keho altistuvat kortisolin pitkäaikaisvaikutuksille. Näitä ovat muunmuassa laihtuminen, ruokahalun vähentyminen (tai vaihtoehtoisesti lisääntynyt syöminen ilman painonnousua), univaikeudet ja huonolaatuinen uni, oppimis- ja muistivaikeudet, aggressiivisuus ja ahdistuneisuus/levottomuus. 

Ahdistus ruokkii stressiä ja stressi ruokkii ahdistusta. Ahdistus on tila, jossa elimistö ja mieli ovat pysyvästi "pakene tai taistele"-tilassa, jatkuvasti ylivirittyneitä ja valmiit reagoimaan uhkaan. Vaikka ahdistus ei aina liity stressiin, sen on havaittu olevan yhteydessä mitattuihin korkeisiin kortisolitasoihin sekä oireena että aiheuttajana. Ahdistuneilla ja jatkuvasti levottomilla yksilöillä mitataan usein korkeita kortisolitasoja. 

Koiran stressi

Levottomat koirat kärsivät usein korkeasta kortisolitasosta ja sen aiheuttamista negatiivisista pitkäaikaisvaikutuksista. Tällaisten koirien uudelleenkouluttaminen on usein hidasta, sillä kortisoli hidastaa oppimista ja vaikeuttaa uusien asioiden sisäistämistä sekä vanhojen muistamista. Tästä syystä hermostuneen koiran onnistuneeseen koulutukseen liittyy kiinteästi koiran pitkäaikaisen stressitason madaltaminen. Stressin laskiessa koiran on mahdollista oppia uusia toimintamalleja ja päästä eroon stressin aiheuttamasta ongelmakäytöksestä. On turhaa lähestyä hermostuneen koiran kouluttamista vain uusien asioiden opettamisen näkökulmasta, sillä ongelma on paljon syvemmällä kuin käskyjen ymmärtämisessä tai käyttäytymismalleissa. Monet hermostuneet koirat ovat itse asiassa erittäin hyvin koulutettuja. Ne eivät vain kykene toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla ollessaan stressaantuneita - ja sitä ne ovat suurimman osan ajasta. 

Stressitason laskeminen on avainasemassa silloin, kun koulutetaan pois hermostuneisuuteen tai levottomuuteen liitttyvää ongelmakäyttäytymistä. Kouluttaminen on vain yksi osa kuntouttamista; useammin kuin usein on tarpeen suorittaa elämäntaparemontti. Jotkin yksilöt hyötyvät stressiä vähentävästä lääkityksestä, mutta usein jo se, miten me itse toimimme koiran kanssa ja koiran seurassa aikaansaa paljon kaivatun muutoksen parempaan. Tällä tavoin paitsi laskemme koiran stressitasoa, myös opetamme sille uusia ja terveempiä tapoja käsitellä maailmaa ja sen monia stressaavia tilanteita.

Hermostuneet koirat eivät pysty palautumaan stressaavista tilanteista tavalliseen tapaan. Tämä johtuu joko traumasta tai synnynnäisesti heikosta hermorakenteesta. Tällaiset koirat stressaantuvat herkemmin eivätkä ne ehdi palautua ahdistavista tilanteista ennen seuraavaa hämmennyksen aihetta. Tällaisten koirien on tärkeää välttää stressaantumista, sillä ne eivät yksinkertaisesti pysty palautumaan siitä tavalliseen tapaan. Useimmiten tämä tarkoittaa stressaavien tilanteiden välttämistä kokonaan tai niistä vetäytymistä ennen kuin koiran kuppi kellahtaa nurin. Tällä tavoin koiraan on mahdollista säilyttää parempi kontakti ja se suuremmalla todennäköisyydellä kuuntelee omistajaansa kohdatessaan hermostusta aiheuttavan tilanteen.  

Yleisiä harhaluuloja

Ahdistuneen koiran ongelmakäytökseen on turha yrittää puuttua "olemalla pomo" ja "ottamalla luulot pois". Tilannetta selvittää ehkä parhaiten esimerkki, jossa kammosta kärsivä ihminen laitetaan kohtaamaan pelkonsa kohde, esimerkiksi hämähäkki. Pelko saa yksilön reagoimaan tietyllä tavalla huolimatta siitä, että hän tietää pelkonsa olevan irrationaalinen ja osaa kyllä tilanteen ulkopuolella kertoa, kuinka hänen tulisi käyttäytyä. Pelko saa jopa ihmiset unohtamaan maalaisjärjen ja toimimaan perimmäisten vaistojensa varassa. Koirien pelko näyttäytyy usein aggressiivisuutena tai täydellisenä keskittymisen puutteena. Sivustakatsojalle ja tietämättömälle ohjaajalle koiran hallitsematon käytös näyttäytyy usein kurin ja koulutuksen puutteena. Tämä saattaa saada ihmiset hakeutumaan vääränlaisten kouluttajien oppiin. Esimerkiksi tietynlaista käyttäytymistä estämään tarkoitetut välineet (kuonopanta, vedonestovaljaat, haukunestopannat tms.) saattavat jopa kasvattaa hermostuneen koiran stressiä sen sijaan, että ne vähentäisivät sitä. 

Toinen valheellinen käsitys liittyy siihen uskomukseen, että jokaisen stressaantuneen, ahdistuneen ja levottoman koiran takana on traumaattisia kokemuksia. Vaikka huonot kokemukset saattavatkin olla ahdistuksen syynä, myös syntyjään huono hermorakenne aiheuttaa ahdistusta ja stressiä. Tämä korostuu, jos omistaja ei tunnista oireita ajoissa ja reagoi niihin välittömästi. Huono hermorakenne periytyy erittäin voimakkaasti ja tästä syystä kasvattajien vastuu luonteita jalostettaessa on valtava. Ikävä kyllä tietyissä harrastuksissa vuotavaa ja ylienergistä suorittamista saatetaan jopa ihannoida ja tavoitella, koiran kärsiessä seuraamuksista. 

Ahdistunut ja levoton koira ei myöskään automaattisesti tee koiran ohjaajasta huonoa tai taitamatonta. On totta, että ohjauksen ja auktoriteetin puute aiheuttaa koirissa stressiä ja ongelmakäytöstä, mutta aiheuttajiin mahtuu myös laaja kirjo muita mahdollisia syitä. 

Lopuksi

Kroonisesti hermostuneen koiran käytöstä on mahdoton korjata pelkällä kouluttamisella. Hermostuneet koirat kärsivät usein laajamittaisesti stressin eri oireista. Niiden hormonitasot ovat epänormaalit, palautumiskyky olematon ja muisti- ja oppimiskyky vähentyneet. Käytöksen korjaamiseksi tulanteen kokonaisvaltainen arviointi on elintärkeää. Kurilla on mahdoton korjata ongelmakäytöstä, jonka juuret ovat paljon syvemmällä kuin arkitottelemattomuudessa.